| TAKAISIN / BACK |

Paul Eluard 1895 - 1952
André Breton 1896 - 1966

32 RAKKAUDEN ASENTOA

Keskinäinen rakkaus, ainoa rakkaus joka meitä tässä kiinnostaa, on rakkautta joka tuo peliin kokemattomuuden harjoitetussa, mielikuvituksen kaavamaisuudessa, uskon epäilyksessä, ja sisäisen havainnoimisen ulkoisessa.
Se edellyttää suudelmia, halauksia, ongelmia, ja ongelmien epämääräisen ongelmallisia seurauksia.
Rakkaudella on aina kosolti aikaa.

Rakkaudella on edessään kulmakarvat, joissa ajatus näyttää syntyvän; silmät - kysymykseen tulee tässä erottaa silmät omasta katseestaan; kurkku, jossa äänet juoksettuvat; sillä on edessään rinnat ja suun alapää. Sillä on edessään nivustaipeet, jalat jotka juoksevat ja höyry joka nousee huntujen kätköistä; sillä on ikkunan ulkopuolella satavan lumen nautinto. Kieli rajaa huulet, liittää silmät yhteen, nostaa rinnat, syventää kainalokuopat, avaa ikkunan; suu houkuttelee lihaa kaikin voimin, se vajoaa harhaileviin suudelmiin, se ottaa sen suun paikan jonka se on eksyttänyt, se on yön ja päivän sulautuminen.

Miehen kädet ja sääret ovat sidotut naisen käsiin ja sääriin, tuuli sekoittuu savuun, kädet jättävät halujen leimansa.
Ongelmat on jaettava ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan ongelmiin. Ensimmäisen luokan ongelmassa nainen, inspiroituneena Pohjois-Amerikan tlíngitien veistoksista, etsii kaikkein täydellisintä syleilyä miehen kanssa; kysymys on yhden järkäleen luomisesta yhdessä.

Toisella tasolla nainen, haida-veistosten mallin mukaan, yrittää välttää syleilyä niin pitkään kuin mahdollista; kysymykseen tulee kosketella toisiaan avoimesti, tuottaa nautintoa ennen kaikkea taituruuksilla.

Kolmannella tasolla nainen ottaa toinen toisensa perään kaikki luonnolliset asennot. Ikkuna on auki, raollaan, kiinni, se avautuu tähtiin, tähdet nousevat vasten ikkunaa, tähdet saavuttavat ikkunan, tai pujahtavat talon toiselle puolelle.

Kuvitus Hans Bellmer

Suomennos J. K. Ihalainen

32 sivua

Rajoitettu (neliväri) painos

Palladium Kirjat 2003